Mukana yhteisnäyttelyssä....Sunnuntai 9.11.2014 klo 13.24  yhteisnäyttely
MARRASKUUN VALOSSA akvarellimaalauksia 12.11. - 30.11.2014 avajaiset 11.11 klo 17 - 19 tervetuloa! MARRASKUUN VALOSSA Marraskuu tuo hämäryyden - harmaus täyttää maiseman ja mielen. Koleus, kosteus ja viima tunkeutuu katukuvaan. Marraskuussa valoisa aika lyhenee konkreettisesti ja jokainen kokee marraskuisen vuodenajan omalla tavallaan. Rööperin Taidesalonki kutsui akvarellisteja kuvaamaan teoksillaan marraskuun valon tunnelmia. Yhteisnäyttelyyn osallistuvat AnnaMilana, Briitta Kotilainen, Susanna Pesonen, Valentina Näsi, Carita Savolainen ja Anja Snell. Taiteilijat luonnehtivat näyttelyteoksiaan seuraavasti: AnnaMilana Maalauksissani kuvaan sisäistä rauhan tunnetilaa nuorten naisten kautta. Useimmat masentuvat syksyisin pimeyden lisääntyessä. Olen yksi heistä. Maalauksissani käsittelen tai etsin sitä tunnetilaa, jolla saisi piristettyä mielialaa, valoa alkavaan kaamokseen. Nuoruus ja kauneus symbolisoi uutta, jo itseltä unohtunutta taakatonta mieltä. Jotta voit ottaa vastaa tulevan marraskuun ja oppia nauttimaan sen kylmyydestä, viimasta ja kauneudesta nautittavina (Gabriela), palautat itsesi onnellisiin hetkiin: Jätät kaiken taakse aloitat alusta. Heittäydyt elämänvirtaan ja annat sen viedä tai nautit lämpimästä tuulesta joka lämmittää mieltäsi, sieluasi, ihoasi ja vartaloasi. (The Wave ja Soft Autum Wind). Briitta Kotilainen "Ensilumi", syntyi tämän vuoden puolella, 2014, viime syksyhän oli täysin lumeton. Asun Klaukkalassa ja lähellä on Isoniitun maalaismaisemat, joista olen tehnyt monet maalaukset. Isoniitulla on kävelytie, jonka varrella on maalauksellinen silta. Käytin maalauksessa vain kolmea väriä, seepiaa, okraa ja ultramariinia. "Rankkasade" 2014. Olin syksyn alkupuolla ystäväni kanssa haltialassa, kävelimme siellä katsemassa maisemia. Synkkä, tumma sadepilvi alkoi lähstyä. Satoi ja lammaslauma juoksi niityltä pihansa suojiin. Pihan lätäköstä heijastuivat lampaiden kuvajaiset, ja oli pakko ottaa lampaista valokuva. Kotona maalasin tämän tapahtuman. "Ruska-aika" 2013. Isoniitulla on myös minulle rakas maalauskohde, lehmät. Olen tehnyt lehmistä useita maalauksia. Tässä ne lepäilevät leppoisasti ja ruska koristaa maisemia. "Syyskimppu" 2012. Keräsin tämän kimpullisen vielä lokakuussa kukkivia kukkia Isoniitulta. Laitoin ne valkoisen kannuun ja maalasin niistä herkän asetelman. Susanna Pesonen Ihmiskuvissa haluan keskittyä ilmeisiin ja eleisiin, jotka paljastavat tunteita, mielialoja ja niiden yleismaailmallisuutta. Varmasti jokainen on joskus herännyt yllättäen kesken uniensa. Äkillinen herääminen on epämiellyttävää ja ärtymys kuvastuu kasvoilta enemmän tai vähemmän, vaikka vastaanotto unen tällä puolen olisi kuinka ystävällinen. Sellaista hetkeä äidin sylissä kuvaa ”Äsken herännyt”. Kun elämässäni on vaikeuksia, syntyy kuvia luonnosta. Luonto ikään kuin kuvastaa niitä tunteita, joita sisälläni myllertää. Kun tein ”Huurretta kivillä”, tuntui, että olin itse muuttunut yhdeksi noista kivistä, jotka makasivat voimattomana kivikossa ja olivat kuorruttuneet huurteella. Jokainen kivi on kuitenkin yksilö, sillä on oma muotonsa ja värinsä. Jokaisen sisällä elää värien kuoro, tunteiden kirjo. Samaan tapaan voi sanoa ”Myrskyn saaren edustalla” syntyneen. Siinä saari on kovin kaukana, mutta saaren valot antavat toivoa, kun myrsky jyllää ympärillä. Saari on olemassa, vaikka sen valot kajastavat vain kaukaisuudessa. Myrsky itsessään voi olla kaunis, aallot arvokkaita, vaikka niiden armoilla olisi kuinka tuskallista keinua. ”Karhun lento” on yhdistelmä edellisistä. Siinä kuvaan puuta, joka katkeaa karhun kiivetessä siihen. Karhun naamalta on luettavissa epäuskon ja hämmennyksen ilmeitä, kenties jopa pelkoa tilanteen vakavuudesta. Talvella karhut ovat talviunilla, mutta keväinen tai syksyinen räntäsade voi toki yllättää otson. Samaan tapaan kuvassa myös puunrunko yllättää kontion ja antaa elämälle äkillisen suunnanvaihdoksen. Näin tapahtuu varsin usein ihmisillekin: elämä vaihtaa yllättäen suuntaa. Tulee räntäsade kesken poutakauden ja turvallinen puu eli totuttu rutiini pettää. Toivottavasti karhu selviää lennostaan ehjänä ja yhtä kokemusta rikkaampana! Lisää töitäni ja lyhyitä kirjoituksia niihin liittyen löydät nettisivuiltani www.susapeso.com Valentina Näsi Lainaten Kari Engvistin tekstiä "Ruskea - väri, jota ei ole". "Taivaan ja meren väri sininen rajaa elämänpiirimme, vihreä viestittää siitä mikä kasvaa ja on elossa , mutta ruskea symboloi elämän kiertokulkua. Se näkyy rapautuvana kalliona rannan märässä sannassa yhtä hyvin kuin orgaanisessa aineksessa, kaikessa mikä on käytettävissä ruuaksi tai mikä jo on käytetty ja mikä luonnon kasvun ja kuoleman syklissä asettuu sen keskivaiheille. Se on männyn kuoren ja Auringossa työtä tehneen ihmisen väri. Kuihtuneet lehdet muuttuvat ruskeiksi kuin palava paperi ennen hiiltymistään; ja kaikkialla missä luonto polttaa joko näkyvällä liekillä tai hiljaa hapettamalla, rautaa ruostuttaen, kaikkialla missä Auringon energian vaivoin rakentamat kemialliset sidokset menettävät pitävyytensä, siellä ruskea on läsnä lannan hajuisena. Se on ennen vihreää ja sen jälkeen, niin kuin tammen ruskea terho on ennen puuta ja sen jälkeen." Carita Savolainen Carita Savolainen käyttää teoksissaan useita visuaalisia keinoja ja painottaa erityisesti suhdettamme luontoon, sosiaaliseen ja maantieteelliseen ympäristöömme sekä tutkii niiden vaikutusta identiteettiimme. Akvarellisarjan teokset ovat mielikuvia maisemasta. Niiden pyrkimyksenä on ilmaista tilan syvyyttä ja tutkia sen eri ulottuvuuksia kuten mahdollisuutta samastua kuvaan. Anja Snell osallistuu teoksilla Töölönlahden rantamaisema, Kohti tunturia ja Aamu. RÖÖPERIN TAIDESALONKI Iso Roobertinkatu 29 A 2 00120 Helsinki avoinna: ke-pe 13-18 la-su 13-16 |
