Lyijykynällä toteutettu omakuva syntyi opiskellessani Lapin yliopiston järjestämiä Kuvataiteen approbatur -opintoja Ylivieskassa. "Omakuva" oli kotitehtävä, jota väsäsin lastenhuoneessa peilin edessä jakkaralla istuen.
Ympärilläni leikki parvi lapsiani jatkuvasti kinastellen lelusta, jonka jokainen heistä olisi halunnut. Kyllästyin sovittelemaan heidän sotaansa ja vain vaivuin masentuneeseen apatiaan tallentaen samalla äidin väsymyksen ja turhautumisen. Se, että pystyin keskittymään piirtämiseen melkoisessa melussa, on pieni ihme.
Aina, kun katson tuota piirtämääni kuvaa itsestäni, kuulen mielessäni lastenhuoneen äänet. Voin siirtyä menneeseen aikaan vain katsomalla kuvaa... voitko sinä siirtyä ajasta toiseen jonkun, sinulle tärkeän maalauksen ääressä?
